Kirjailija­koti

Kirjailija Eeva Joenpelto (1921-2004) rakennutti 1970-luvulla synnyinseudulleen Sammattiin Vares-Kantola-nimisen talonpoikaistalon kodikseen. Myöhemmin hän testamenttasi talonsa  WSOY:n kirjallisuussäätiölle nimeään kantavaksi kirjailijakodiksi ”annettavaksi pitkää proosaa kirjoittavan kirjailijan käyttöön”. Talossa on vuodesta 2005 alkaen asunut  ja työskennellyt kirjailija.

Hakeminen

Eeva Joenpelto kartanonsa pihalla Lohjalla. Valokuvaaja Markku Leppo
Eeva Joenpelto kotitalonsa pihalla Sammatissa. Kuva: Markku Leppo

Kirjailijakodin  asumisoikeutta haetaan säätiön yleisessä apurahahaussa. Kirjailijakotipaikka tulee hakuun kolmen vuoden välein. Seuraava haku on helmikuussa 2021.
Kirjailijakodissa asuu ja työskentelee 1.10.2018 alkaen on kirjailija Marianna Kurtto.
Kirjailijakodissa ovat ennen häntä asuneet kirjailijat Tuomas Kyrö, Mikko Rimminen, Katja Kettu, Aki Ollikainen ja Maritta Lintunen.

 

Kirjailija Eeva Joenpelto ja kirjailijakoti

Joenpelto, Eeva 1989 valok. Irmeli Jung
Eeva Joenpelto 1989. Kuva: Irmeli Jung

Eeva Joenpelto syntyi Sammatissa 17.6.1921. Esikoisteoksensa Seitsemän päivää hän julkaisi vuonna 1946 salanimellä Eeva Helle. Joenpellon kirjallinen läpimurto tapahtui vuonna 1955, jolloin hän julkaisi romaanin Neito kulkee vetten päällä. Joenpelto kirjoitti lähes 30 romaania, joista moni oli sekä arvostelumenestys että lukijoiden suosikki.

Joenpellon tuotannon kestävimpään osaan kuuluu 4-osainen Lohja-sarja. Sen kirjoittaminen ajoittuu samoihin vuosiin, jolloin hän rakennutti kirjailijakotia lapsuutensa maisemaan Sammattiin.

Eeva Joenpellon elämäkerran kirjoittaja FT Helena Ruuska kirjoittaa:

”Vares-Kantolassa syntyivät Eeva Joenpellon kypsän iän väkevät romaanit Elämän rouva, rouva Glad ja Tuomari Müller, hieno mies. Ison talon rakentamiseen rohkaisi Vetää kaikista ovista, josta tuli syksyn 1974 myyntimenestys. Rakennusvaiheen aikana näkivät päivänvalon Lohja-sarjan seuraavat osat Kuin kekäle kädessä ja Sataa suolaista vettä. Kun sarjan neljäs osa, Eteisiin ja kynnyksille valmistui, oli kirjailijan kotikin vihdoin valmis. Eeva asui taloaan yli kaksikymmentä vuotta, ja ehti varmasti monta kertaa miettiä, mitä sille sitten tapahtuu, kun hänestä aika jättää.—

Kuva: Katri Lehtola

Vuodesta 2005 Eeva Joenpellon kirjailijakoti on toiminut testamenttimääräyksen mukaisesti pitkää proosaa kirjoittavan kirjailijan määräaikaisena residenssinä. Ensin Tuomas Kyrö kirjoitti siellä romaaninsa Benjamin kivi ja 700 grammaa, ja alullaan oli myös Kyrön suomalaisen vanhenevan miehen alter ego, kansan rakastama Mielensäpahoittaja. Sitten Katja Kettu kirjoitti Kätilön ja Aki Ollikainen Mustan sadun. Tämän kirjan valmistuessa syksyllä 2015 Vares-Kantola on saanut uuden emännän kirjailija Maritta Lintusesta.”

Helena Ruuska: Eeva Joenpelto, elämän kirjailija, ss. 433-435, WSOY 2015.

Kirjoja Eeva Joenpellon elämästä

Tiina Mahlamäen teos ”Kuinka elää ihmisiksi? Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva” ilmestyi vuonna 2009 (Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)  sekä lokakuussa 2015 Helena Ruuskan  elämäkerta ”Eeva Joenpelto, elämän kirjailija”  (Kustantaja WSOY).

Lue lisää: http://www.wsoy.fi,http://www.finlit.fi/kustantamo

Kuva: Katri Lehtola