Kirjailijakoti
WSOY:n kirjallisuussäätiö vaalii Eeva Joenpellon henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä.
Kirjailija Eeva Joenpelto (1921–2004) rakennutti 1970-luvulla synnyinseudulleen Sammattiin kodikseen talon, Vares-Kantolan. Myöhemmin hän testamenttasi sen WSOY:n kirjallisuussäätiölle nimeään kantavaksi kirjailijakodiksi ”annettavaksi pitkää proosaa kirjoittavan kirjailijan käyttöön”. Talossa on vuodesta 2005 alkaen asunut ja työskennellyt kirjailija.
KIRJAILIJAKODIN ASUKKAAT
Vares-Kantolassa ovat asuneet ja työskennelleet kirjailijat Tuomas Kyrö, Mikko Rimminen, Katja Kettu, Aki Ollikainen, Maritta Lintunen, Marianna Kurtto, Tittamari Marttinen ja Markku Pääskynen.
Lue Marttisen haastattelu tästä.
Lue Marianna Kurton haastattelu tästä.
Lue Eevan talossa -lehti, jossa asukkaat kertovat kokemuksistaan talossa.
KIRJAILJA EEVA JOENPELTO JA KIRJAILIJAKOTI
Eeva Joenpelto syntyi Sammatissa 17.6.1921. Esikoisteoksensa Seitsemän päivää hän julkaisi vuonna 1946 salanimellä Eeva Helle ja ensimmäisen omalla nimellä julkaistun Kaakerholman kaupungin vuonna 1950. Joenpellon kirjallinen läpimurto tapahtui vuonna 1955, jolloin hän julkaisi romaanin Neito kulkee vetten päällä. Joenpelto kirjoitti 26 romaania, joista moni oli sekä arvostelumenestys että lukijoiden suosikki.
Joenpellon tuotannon kestävimpään osaan kuuluu neliosainen Lohja-sarja. Sen kirjoittaminen ajoittuu samoihin vuosiin, jolloin hän rakennutti kirjailijakodin lapsuutensa maisemaan Sammattiin.
Eeva Joenpellon elämäkerran kirjoittaja FT Helena Ruuska kirjoittaa:
”Vares-Kantolassa syntyivät Eeva Joenpellon kypsän iän väkevät romaanit Elämän rouva, rouva Glad ja Tuomari Müller, hieno mies. Ison talon rakentamiseen rohkaisi Vetää kaikista ovista, josta tuli syksyn 1974 myyntimenestys. Rakennusvaiheen aikana näkivät päivänvalon Lohja-sarjan seuraavat osat Kuin kekäle kädessä ja Sataa suolaista vettä. Kun sarjan neljäs osa, Eteisiin ja kynnyksille valmistui, oli kirjailijan kotikin vihdoin valmis. Eeva asui taloaan yli kaksikymmentä vuotta, ja ehti varmasti monta kertaa miettiä, mitä sille sitten tapahtuu, kun hänestä aika jättää. [– –]
Vuodesta 2005 Eeva Joenpellon kirjailijakoti on toiminut testamenttimääräyksen mukaisesti pitkää proosaa kirjoittavan kirjailijan määräaikaisena residenssinä. Ensin Tuomas Kyrö kirjoitti siellä romaaninsa Benjamin kivi ja 700 grammaa, ja alullaan oli myös Kyrön suomalaisen vanhenevan miehen alter ego, kansan rakastama Mielensäpahoittaja. Sitten Katja Kettu kirjoitti Kätilön ja Aki Ollikainen Mustan sadun. Tämän kirjan valmistuessa syksyllä 2015 Vares-Kantola on saanut uuden emännän kirjailija Maritta Lintusesta.”
Lähde: Helena Ruuska: Eeva Joenpelto, elämän kirjailija, s. 433–435, WSOY 2015.
EEVA JOENPELTO 100 VUOTTA
Vuonna 2021 vietettiin Eeva Joenpellon juhlavuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin näyttely Paluu juurille, Eeva Joenpelto 100 vuotta Lohjan pääkirjaston Linderinsalissa 7.7.–11.9.2021. Näyttely on nähtävissä virtuaalinäyttelynä.
Lisäksi järjestettiin yleisökierroksia Vares-Kantolaan, Lohjan kirjallisuusseminaari ja ohjelmaa Turun ja Helsingin kirjamessuille. Sammattilainen Vaahterateatteri esitti Joenpellon romaanin pohjautuvan näytelmän Tuomari Müller, hieno mies.
WSOY julkaisi Joenpellon tuotantoa e- ja äänikirjoina sekä Suvi Aholan kirjan Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi?
Juhlavuoden sosiaalisen median tulit ovat Instagramissa ja Facebookissa @eevajoenpelto100.
Juhlavuodesta antaa lisätietoja WSOY:n kirjallisuussäätiön viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Anna Mattila, anna.mattila(at)wsoy-kirjallisuussaatio.fi
KIRJOJA EEVA JOENPELLOSTA
Suvi Ahola: Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi? WSOY, 2021.
Tiina Mahlamäki: Kuinka elää ihmisiksi? Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009.
Helena Ruuska: Eeva Joenpelto, elämän kirjailija, WSOY, 2015.
Tutustu Eeva Joenpelto -seuraan.
