Apurahansaajat kertovat

KUULUMISIA KIRJAILIJAKODISTA

Kirjailija Marianna Kurtto ja kirjailijakodin toinen tyytyväinen asukas. Kuva: Mariann Kurtto

Kirjailija Eeva Joenpelto (1921-2004) rakennutti 1970-luvulla synnyinseudulleen Sammattiin kodikseen talon, Vares-Kantolan, jonka hän testamenttasi WSOY:n kirjallisuussäätiölle nimeään kantavaksi kirjailijakodiksi. Tällä hetkellä Vares-Kantolassa asuu ja työskentelee kirjailija Marianna Kurtto.

Marianna Kurtto on julkaissut viisi runokokoelmaa: Eksyneitten valtakunta (2006), Maisemasta läpi (2009), Auringon koko voimalla (2011), View-Master (2012) ja Rottakuningas (2015). Viittä runokokoelmaa seurasi romaani Tristania (2017), joka on ehdolla Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Koulutukseltaan Kurtto on filosofian maisteri. Hän toimii myös englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentajana. Marianna Kurtto on asunut Sammatissa nyt lokakuusta 2018 alkaen.

Asuttuaan viikon verran kirjailijakodissa Lohjan Sammatissa Marianna Kurtto kertoi näin:

”Vares-Kantolassa tuntuu rauhalliselta ja kodikkaalta. Työhuoneen kirjojen keskellä on hyvä kirjoittaa ja suuren tuvan liedellä on valmistunut jo muutama sienikastike pihametsän sienistä. Sauna on testattu toimivaksi ja koira vahtii jo pihaa kuin pitkäaikaisempi talon asukas. Myös kaupunkilaisemäntä alkaa muuntua maalaiseksi ja tottua kumisaappaisiin. Odotan mielenkiinnolla mitä seuraavat kolme vuotta Eeva Joenpellon talossa tuovat tullessaan.”

Otimme Mariannaan yhteyttä nyt, kun hän on asunut Sammatissa yli puoli vuotta.

Hei Marianna, mitä kuuluu? Miten pitkä ja luminen talvi on mennyt?

”Talvi meni lopulta nopeasti kaikkea uutta opetellessa. En ollut esimerkiksi koskaan joutunut kunnolla tekemään lumitöitä, siihen sai nyt ainakin tehokoulutuksen! Kuten myös talviautoiluun ja lopputalvesta pihan ja pihatien hiekoittamiseen. Lunta tuli kyllä uskomattomia määriä, ja sitä on vieläkin reilusti pihassa.”

Olet paljasjalkainen helsinkiläinen ja asut nyt syvällä maaseudulla. Viihdytkö?

”Totta, ennen Sammattia olin asunut koko ikäni Helsingissä ja viimeiset 15 vuotta keskustan kupeessa Töölössä. Alkuun olin talossa hieman kauhuissani, kun minulla ei vielä ollut autoa (eikä ajokorttiakaan) ja tajusin, etten pääse helpolla liikkumaan muualle kuin viereiseen metsään ja pellolle. Oli melko eristäytynyt olo. Pian kuitenkin totuin siihen (ja sain hankittua sen autonkin), ja nyt voin sanoa viihtyväni varsin hyvin. On ihanaa, kun ympärillä on paljon tilaa.”

Vuoden alussa Gummerus julkaisi sinun suomentamasi Naomi Aldermanin feministisen dystopiatrillerin Voiman. Teitkö jo tätä työtä kirjailijakodissa?

”Suurin osa työstä oli tehty jo ennen muuttoa, mutta tein Vares-Kantolassa vielä syksyllä Voiman korjauskierrokset.”

Oletko löytänyt Eeva Joenpellon kodissa työrauhan ja hyvän -rytmin? Työskenteletkö tuvassa?

”Työrauhaa ainakin on yllin kyllin, ja mennyt talvi oli omassa kirjoitushistoriassani ennätyksellisen tehokas. Rytmi on asettunut kutakuinkin samaksi kuin aiemmin kaupungissa, eli aloitan aamupäivällä, pidän iltapäivällä lounastauon, jatkan sen jälkeen vielä pari tuntia töitä ja sitten lähden koiran kanssa ulos. Tosin pimeimpään vuodenaikaan oli pakko suorittaa lenkki tavallista aiemmin, jos tahtoi vielä nähdä jotain! Toisinaan jatkan töitä vielä illalla, mutta yleensä pyrin pitämään illat vapaina. Kirjoitan tavallisesti kirjastossa ikkunan edessä – minusta on kiva nähdä työskennellessä ulos – mutta joskus saatan juuttua aamiaisen jälkeen tupaan tekemään töitä, koska se taitaa olla lempihuoneeni koko talossa.”

Nyt edessä on kevät ja kesä, valo ja vihreys. Mitä odotat kesältä Sammatissa?

”Odotan mielenkiinnolla, miten luonto alkaa herätä eloon – ja heräähän se jo kovaa vauhtia. Näky ikkunasta on joka päivä erilainen. Odotan myös kahvihetkiä pihalla ja grillaamista ja uintiretkiä läheiselle järvelle. Olen aina haaveillut edes pienestä parvekkeesta, ja nyt käytössä on kokonainen suuri piha!”

Vares-Kantolan pihamaata. Kuva: Mika Wist.

Marianna Kurtto kertoo lisäksi iloitsevansa erityisesti maalla viihtyvän koiransa puolesta ja siitä, että taloon tuotu piano on viritetty ja hän saa verestää vanhoja pianonsoittotaitoja.

”Olen myös iloinen siitä, että vanhuskoirani pääsi viettämään eläkepäiviä maalle, ja minusta on mukava ajatella, että myös Eevan aikaan talossa asui koiria ja kissoja. Eläinrakkaus tuntuu yhdistävältä tekijältä talon alkuperäiseen emäntään.”

Toivotamme Marianna Kurtolle viihtyisää kevättä ja kesää Vares-Kantolaan!

Kesäisiä saunatunnelmia Vares-Kantolasta. Kuva: Mika Wist.

 

AIRIN BAHMANIN JA BRUNO JÄNTIN TEOS SYYRIAN SOTA – DEMOKRATIATOIVEET DIKTATUURIN JA ISLAMIN RISTITULESSA ON KERTOMUS AIKAMME SUURIMMAN INHIMILLISEN KATASTROFIN KEHITYKSESTÄ JA TAUSTOISTA

Airin Bahmani
Bruno Jäntti

Syyrian sota – Demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa (2018) on ensimmäinen perusteellinen suomenkielinen tietokirja Syyrian sodan ja Isisin aihekokonaisuudesta.

Keitä te olette, Airin Bahmani ja Bruno Jäntti?

”Olemme Lähi-idän poliittisiin prosesseihin erikoistuneita tutkijoita ja nyt myös tietokirjailijoita. Olemme antaneet vuosien varrella haastatteluja suomalaisille tiedotusvälineille muun muassa Israel-Palestiinan, Kurdistanin alueen, Iranin ja Turkin sisä- ja ulkopolitiikasta. Vapaina toimittajina olemme kirjoittaneet lukuisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin tiedostusvälineisiin Lähi-idän politiikkaa avaavia artikkeleita. Olemme kuluneen kymmenen vuoden aikana tehneet yhdessä tai erikseen töitä Turkissa, Iranissa, Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla, Libanonissa, Irakissa sekä Turkin, Iranin ja Irakin kurdialueilla.”

Lisäksi Airin Bahmani on valokuvaaja. Hänen vaikuttavia valokuviaan Iranista Irakin puolelle vuoristoon paenneiden kurdien muodostamasta pienoisyhteiskunnasta on nyt esillä Poliittisen valokuvan festivaalilla. Valokuvia pääsee näkemään Suomen valokuvataiteen museossa Mahdollisuus -näyttelyssä 26.5. saakka.

Lisätietoja näyttelystä löytyy täältä.

Kuinka päädyitte kirjoittamaan kirjaa tästä aiheesta?

”Syyrian sodan ja Islamilainen valtio -järjestön vyyhti on niin laaja, ettei sitä ole mahdollista avata yksittäisillä lehtijutuilla tai yksittäisissä haastatteluissa. Pohtiessamme kysymystä kirjan kirjoittamisesta havahduimme myös siihen, että Syyrian sodasta ei ollut kirjoitettu yhtäkään kirjaa suomen kielellä. Päätimme ottaa lusikan kauniiseen käteen ja ryhtyä tuumasta toimeen”, Bahmani ja Jäntti summaavat.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelta 2011 alkaneet hallitusten vastaiset mielenosoitukset levisivät nopeasti Syyriaan. Protestointi muuttui aseelliseksi yhteenotoksi ja laajentui veriseksi sisällissodaksi.  Seurauksena sadat tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan pakolaisiksi. Sodan osapuolina ovat olleet presidentti Bašar al-Assadin johtaman hallituksen ohella useat hallitusta tai toisiaan vastaan taistelevat ryhmittymät sekä ulkovallat, jotka ovat sekaantuneet konfliktiin pyrkiessään ajamaan omia tavoitteitaan.

Millainen oli kirjan tekoprosessi?

”Työprosessi oli monivuotinen ja monivaiheinen. Aloimme suunnitella jesidien joukkotuhontaan ja orjuuttamiseen keskittyvää aineistonkeruumatkaa Irakiin vuonna 2015. Toteutimme aineistonkeruun Irakissa 2015-2016 -vuodenvaihteessa. Vuonna 2017 teimme uuden aineistonkeruumatkan, tällä kertaa Libanoniin, jossa haastattelimme syyrialaisia pakolaisia. Irakissa ja Libanonissa keräämällämme aineistolla on oma paikkansa kirjassamme, mutta kirjamme poliittinen viitekehys ja tärkeimmät löydökset perustuvat ensisijaisesti lähdekirjallisuuden analyysiin ja vasta toissijaisesti itse keräämämme dokumentaation analyysiin.”

Tutkimusten tuloksena syntyi perusteos aikamme suurimman inhimillisen katastrofin taustoista ja kehityksestä.

”WSOY:n kirjallisuussäätiön myöntämällä apurahalla oli suuri merkitys monivuotisen työprosessimme viimeisessä ja ratkaisevassa vaiheessa eli lopullisten lukujen kirjoittamisessa ja hiomisessa”, toteavat Bahmani ja Jäntti.

Teos: Syyrian sota – Demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa
Kustantaja: Tammi
Julkaisu: Lokakuu 2018 (Kovakantinen kirja), Lokakuu 2018 (E-kirja / ePub 2)
Sivumäärä: 368 s. (Kovakantinen kirja)
Kategoria: Tietokirjallisuus, Sota

Teoksesta Tammen kotisivuilla:

https://www.tammi.fi/kirja/airin-bahmani/syyrian-sota/9789513198350