Tittamari Marttinen on Eeva Joenpellon kirjailijakodin kuudes asukas

Kuva: Laura Oja / Sunnuntaisuomalainen. 4.10.2021. Kirjailija Tittamari Marttinen kuvattuna Eeva Joenpellon kirjailijakodissa.

Kirjailija Eeva Joenpelto (1921–2004) rakennutti 1970-luvulla synnyinseudulleen Sammattiin kodikseen talon, Vares-Kantolan, jonka hän testamenttasi WSOY:n kirjallisuussäätiölle nimeään kantavaksi kirjailijakodiksi. Tittamari Marttinen muutti taloon lokakuun alussa. Asumiskausi talossa kestää kolme vuotta.

– Syksy Vares-Kantolassa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Olen nauttinut rauhasta. Talossa on ystävällinen tunnelma ja sen pihapiiristä alkaa tunnelmallinen metsä. Ensimmäisinä päivinä maiseman yllä leijui sadunomainen sumu, kuvailee Marttinen ensimmäisiä viikkojaan Vares-Kantolassa.

Marttinen kertoo, että hän kirjoittaa parhaillaan useampaa kirjaa: kirjoituskokoelmaa Säntilliset vieraat, joka ilmestyy keväällä 2022, Lappi-aiheista kirja sekä romaania ja lastenkirjoja.

– Olen päässyt kirjoitustöissä hyvin vauhtiin. Samalla kun kirjoitan yhtä kirjaa, kerään toiseen aineistoa. Talo on työympäristönä innostava. Kirjoittamisen tauolla voi vaikka tutkia Eevan kirjahyllyä, jossa on palanen suomalaista kulttuurihistoriaa. Eevan kädenjälki ja elämäntapa näkyvät talossa voimakkaasti. Uskon muuton tuovan uudenlaisia virikkeitä sekä elämään että kirjoitustyöhön, Marttinen kertoo.

Tittamari Marttisen laajaan tuotantoon kuuluu muun muassa runoja, lasten- ja nuortenromaaneja, kuvakirjoja ja tietokirjoja. Lisäksi hän on suomentanut kymmeniä lastenkirjoja.

Marttinen on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1995 alkaen. Lapsia saadessaan hän innostui lasten maailmasta ja lastenkirjallisuudesta. Lastenkirjojen kirjoittaminen myös sopi lapsiperheen arjen keskelle. Nyt lapset ovat aikuisia, ja Marttinen kertoo, että hänellä on uudenlainen kirjoitusrauha.

Talo ja Eeva Joenpelto olivat tuttuja ennestään

Marttinen kertoo tavanneensa Eeva Joenpellon nuorena kirjailijana WSOY:n tilaisuuksissa ja päivällisillä.

– Hänen tapaamisensa teki vaikutuksen. Hän oli hyvä seuraihminen, ja hänen ympärilleen kerääntyi innokkaita keskustelijoita.

Marttinen on aiemmin käynyt Vares-Kantolassa vierailulla Minna Canthin seuran retkellä. Hän myös tiesi ennestään, että talo kuuluu WSOY:n kirjallisuussäätiölle.

– Olen seurannut vuosien varrella kiinnostuksella talossa asuneiden kirjailijoiden vaiheita ja uraa. Sain ajatuksen hakea taloon, koska kirjailijana kaipaan toisaalta uudenlaisia virikkeitä arkielämään ja toisaalta työrauhaa. Jo nyt olen saanut kokea runsaasti molempia, Marttinen kertoo.

Minkälainen talo on työskentely-ympäristönä?

– Viihdyn erityisen hyvin suuressa tuvassa. Työskentelen pääasiassa siellä. Pitkän pöydän ympärille mahtuu myös perhettä syömään ja kuulumisia vaihtamaan. Tuli leivinuunissa luo kodikasta tunnelmaa. Jonkin verran olen työskennellyt myös Eevan työhuoneessa. Se on 20-vuotiaan tyttäreni lempihuone, jossa hän välillä lueskelee ja piirtää. Sininen veranta taas on yksi minun lempipaikkojani: siellä on ihanaa istuskella iltaisin.

Marttinen asui pitkään Helsingissä, mutta ennen Vares-Kantolaan muuttoa hän ehti asua vuosia Rovaniemellä.

– Minusta on rikkaus saada kokemuksia eri vuodenajoista sekä Pohjois- että Etelä-Suomesta. Lapin-vuosina luonto on tullut entistäkin tärkeämmäksi. Vaellan mielelläni metsissä. Nyt taas on hauskaa, että Helsingin ja Turun kaupunkivirikkeet ovat Sammatista käsin lähellä, Marttinen kuvailee ajatuksiaan muutosta.

Marttinen kertoo, että talo on elämys ja siellä asuminen varmasti muuttaa hänen elämäänsä monella tavalla.

– Talo vahvistaa kirjailijaidentiteettiäni, joka on tärkeä osa elämääni. Olen kirjoittanut kirjoja 1990-luvun alusta saakka. Tällä hetkellä minua inspiroi mahdollisuus rauhoittaa elämä kokonaan kirjoittamistyölle. Sitten on taas mukavaa matkustaa ja nähdä ystäviä.

WSOY:n kirjallisuussäätiö toivottaa Marttisen tervetulleeksi taloon. Antoisia kirjoitushetkiä!

Julkaistu 24.11.2021.
Kirjoittanut: Anna Mattila