Tunnustuspalkinnot

Säätiön tunnustuspalkinnot jaetaan vuosittain lokakuun alussa.

VUODEN 2023 PALKITUT

Suomentaja Eero Balk, kirjailija Elina Grundström, kirjailija Elina Hirvonen, kirjailija Riitta Jalonen, ja suomentaja Kaijamari Sivill saivat vuoden 2023 Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnot. Palkinnot ovat arvoltaan 10 000 euroa ja ne jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä tuotannosta.

–WSOY:n kirjallisuussäätiölle on tärkeää tukea kirjallisuuden eri alueita ja siten ylläpitää kirja-alan monimuotoisuutta. Suomen kirjallisuus on täynnä vahvoja osaajia, joiden työn merkitystä haluamme tuoda esiin perinteisillä tunnustuspalkinnoillamme, sanoo WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Sakari Katajamäki.

Vuonna 1942 perustettu WSOY:n kirjallisuussäätiö jakaa vuosittain palkintoja kirjailijoille, kääntäjille, kuvittajille ja muille kirjallisuuden ammattilaisille.

 

PALKITUT

 

Eero Balk. Kuva: Zuzana Drál

 

Suomentaja Eero Balk

Eero Balk (s. 1955) on jo viidellä vuosikymmenellä tuonut suomalaiselle yleisölle laajasti saataville mitä monipuolisinta kirjallisuutta Euroopan ydinalueelta, slaavilaisesta maailmasta. Hänen skaalansa on käsittämättömän laaja, eepisistä venäläisistä klassikoista absurdismin oudoille sivupoluille, kremlologian kiemuroista tšekkiläisen satiirin hienovaraiseen hyrinään. Hän on kotonaan valtavirran parissa, mutta vallankin silloin kun virta vie toisaalle: kunnon kääntäjä Balk pitääkin velvollisuutenaan avata ovia sinne, missä vielä hetki sitten ei edes ollut karmia. Itä-Euroopan murrokset ovat piikkilankojen laskun ja uudelleen nousun jälkeen vuoroin lähentäneet ja loitontaneet lähikansoja toisiinsa.

Viimeisimmän helmikuun 2022 traagisen käänteen jälkeen erityisesti ukrainankielisen kirjallisuuden – aiemmin lähes suomentamattoman – kysyntä on ymmärrettävästi räjähtänyt, jos tämän suuren pienen kielen kohdalla kehtaa käyttää näin militaristista kielikuvaa. Pikavauhtia käännetty, Tammen kustantama Serhi Rudenkon muotokuva presidentti Volodymyr Zelenskyistä on kulunut päättäjiemme käsissä sekä meidän lastemme ymmärrykselle sovitettu Denysa Larysenkon Ilmahälytysten lapset ovat molemmat ahkeran ja taitavan Balkin tuoreinta tuotantoa. Balkin tuotanto kuitenkin kestää aikaa, minkä osoittaa se, että Otava julkaisi sodan alettua uudestaan Balkin jo kaksi vuosikymmentä sitten suomentaman nykyklassikon Andrei Kurkovin Kuoleman ja pingviinin.

 

Elina Grundström. Kuva: Veikko Somerpuro, WSOY

 

Kirjailija Elina Grundström

Elina Grundström (s. 1963) on ollut suomeksi kirjoitetun tarinallisen tietokirjallisuuden edelläkävijä. Grundström yhdistää kirjoissaan yksilötason lintuperspektiiviin ja saa puettua monimutkaisia asiakokonaisuuksia ja ilmiöitä ymmärrettävään muotoon. Grundströmin kirjat Musta orkidea, Malminetsijät ja Ukrainan musta multa laajenevat eri puolilla maailmaa elävien ihmisten elämänkohtaloista käsittelemään aikamme suuria ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta, globaalin talouden mekanismeja tai voimapolitiikan paluuta kansainvälisiin suhteisiin.  Grundströmillä on sekä rohkeutta että taitoa tarttua isoihin aiheisiin ja tutkia niitä ilman, että ennakko-oletukset määräisivät lopputuloksen. Näin syntyy joskus yllättävää mutta aina arvokasta ja huolella punnittua näkemystä.

 

Elina Hirvonen. Kuva: Otto Virtanen, WSOY

 

Kirjailija Elina Hirvonen

Elina Hirvonen (s. 1975) on paitsi kirjailija, myös yhteiskunnallinen ajattelija ja aktivisti. Hänen kirjallinen tuotantonsa on taiteellisesti omaäänistä, korkeatasoista ja kantaaottavaa.

Kirjailijana Hirvonen on monipuolinen. Hän on julkaissut romaanien lisäksi lastenkirjoja, elämäkerran ja ohjannut dokumentteja. Kaikessa Hirvonen kirjoittaa ihmisyydestä ja elämästä omaäänisesti, itseä ja omia havaintojaan säästelemättä. Hänen laajasta tuotannostaan on luettavissa tarve kurottua kohti toisia, mutta myös kohota yksityisen, inhimillisen ja usein rajallisen kokemuksen yli kohti jotain yleisempää – rakentamaan maailmasta ainakin jokaisen teoksen verran parempi paikka elää.

 

Riitta Jalonen. Kuva: Marjaana Malkamäki, Tammi

 

Kirjailija Riitta Jalonen

Riitta Jalosen (s. 1954) yli kolmekymmentä vuotta jatkuneesta kirjailijantyöstä kasvaa kokonaisuus, joka on taiteen ja eletyn elämän yhteen kietoutumisen puolustus. Jalosen esikoisteos Enkeliyöt julkaistiin vuonna 1990. Viime vuonna ilmestyi Omat kuvat, jonka Jalonen on ilmoittanut olevan viimeinen romaaninsa. Näiden kahden kirjan väliin mahtuu sekä lapsille että aikuisille julkaistuja teoksia, joissa kaikissa kuuluu kirjailijan omaleimainen, keskittynyt ja herkkä ääni. Kohderyhmästä riippumatta Jalosen kirjoja kannattelee kyky nähdä tarkkaan, kokea ja antaa koetulle sanat. Kieli on tiheää, ja pieniäkin asioita kuvataan pintaa syvemmältä. Lapsuuden ja nuoruuden kokemusten keskeisyys minuuden ja sen myötä taiteen muokkaajina on kirjoissa keskeistä, ja jotkut henkilöistä kulkevat mukana kirjasta toiseen. ”Kirjallisen tuotannon kokonaisuudessa on mieli. Teokset eivät synny sattumalta siinä järjestyksessä, jossa ilmestyvät”, Jalonen kirjoittaa Omat kuvat –teoksessa.

 

Kaijamari Sivill. Kuva: Eetu Linnankivi

 

Suomentaja Kaijamari Sivill

Kaijamari Sivillin (s. 1963) ura englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentajana on tavattoman laadukas ja laaja-alainen. Vuodesta 1992 lähtien hän on suomentanut yli kaksisataa nimikettä. Mikään genre ei ole notkealle verbaalitaiturille vieras: lukuromaaneja, viihdettä, dekkareita, nuortenkirjoja, mutta erityisesti vaativan, syvällisen ja kunnianhimoisen romaanin sanallistajana hän on mestari. Sivillin suomennoksista syntyy kokonainen käännettyjen tarinoiden kirjasto ja hänet tunnetaan maailmankirjallisuuden merkittävien tekijänimien luottokääntäjänä.
Viimeaikaisista Sivillin suomennoksista Bernardine Evariston Tyttö, nainen, toinen peilaa herkästi ja heittäytyvästi alkuteoksen vuolaana virtaavaa kerrontaa. Sivill tavoittaa teoksen vimmaisen radikalismin siinä missä sen runollisimmatkin vivahteet.

Pulitzer-palkitun Cormac McCarthyn rajaseuturomaanien aistivoimaisena tulkitsijana ja suomenkielisenä äänenä Sivill on mestarillinen. Kulttikirjailija McCarthyn huikea ura kulminoituu sisarteoksiin Matkustaja ja Stella Maris, joista jälkimmäinen ilmestyy muutaman viikon päästä suomeksi. Näiden teosten suomennoksissa Sivill tavoittaa seisauttavan läsnäolon tunnun samalla kun kielen rekisterit liukuvat luontevasti kapakkakeskustelun puheenparresta analyyttiseen tieteenkieleen. Sivill sisäistää kirjailijan kuvaaman maailman täysin ja kiteyttää sen runolliset hetket.