Kirjailija­koti

Kirjailija Eeva Joenpelto (1921–2004) rakennutti 1970-luvulla synnyinseudulleen Sammattiin kodikseen talon, Vares-Kantolan. Myöhemmin hän testamenttasi sen WSOY:n kirjallisuussäätiölle nimeään kantavaksi kirjailijakodiksi ”annettavaksi pitkää proosaa kirjoittavan kirjailijan käyttöön”. Talossa on vuodesta 2005 alkaen asunut ja työskennellyt kirjailija.

Eeva Joenpelto kartanonsa pihalla Lohjalla. Valokuvaaja Markku Leppo
Eeva Joenpelto kotitalonsa pihalla Sammatissa. Kuva: Markku Leppo

HAKEMINEN

Kirjailijakodin  asumisoikeutta haetaan säätiön yleisessä haussa joka kolmas vuosi. Seuraava hakuaika on helmikuussa 2024. Tarkat hakuohjeet löydät apurahojen hakuohjeesta.

Vares-Kantolassa ovat asuneet ja työskennelleet kirjailijat Tuomas Kyrö, Mikko Rimminen, Katja Kettu, Aki Ollikainen, Maritta Lintunen ja Marianna Kurtto. Syksyllä 2021 taloon muuttaa Tittamari Marttinen.

KIRJAILJA EEVA JOENPELTO JA KIRJAILIJAKOTI

Joenpelto, Eeva 1989 valok. Irmeli Jung
Eeva Joenpelto 1989. Kuva: Irmeli Jung

Eeva Joenpelto syntyi Sammatissa 17.6.1921. Esikoisteoksensa Seitsemän päivää hän julkaisi vuonna 1946 salanimellä Eeva Helle ja ensimmäisen omalla nimellä julkaistun Kaakerholman kaupungin vuonna 1950. Joenpellon kirjallinen läpimurto tapahtui vuonna 1955, jolloin hän julkaisi romaanin Neito kulkee vetten päällä. Joenpelto kirjoitti 26 romaania, joista moni oli sekä arvostelumenestys että lukijoiden suosikki.

Joenpellon tuotannon kestävimpään osaan kuuluu neliosainen Lohja-sarja. Sen kirjoittaminen ajoittuu samoihin vuosiin, jolloin hän rakennutti kirjailijakodin lapsuutensa maisemaan Sammattiin.

Eeva Joenpellon elämäkerran kirjoittaja FT Helena Ruuska kirjoittaa:

”Vares-Kantolassa syntyivät Eeva Joenpellon kypsän iän väkevät romaanit Elämän rouva, rouva Glad ja Tuomari Müller, hieno mies. Ison talon rakentamiseen rohkaisi Vetää kaikista ovista, josta tuli syksyn 1974 myyntimenestys. Rakennusvaiheen aikana näkivät päivänvalon Lohja-sarjan seuraavat osat Kuin kekäle kädessä ja Sataa suolaista vettä. Kun sarjan neljäs osa, Eteisiin ja kynnyksille valmistui, oli kirjailijan kotikin vihdoin valmis. Eeva asui taloaan yli kaksikymmentä vuotta, ja ehti varmasti monta kertaa miettiä, mitä sille sitten tapahtuu, kun hänestä aika jättää. [– –]

Kuva: Katri Lehtola

Vuodesta 2005 Eeva Joenpellon kirjailijakoti on toiminut testamenttimääräyksen mukaisesti pitkää proosaa kirjoittavan kirjailijan määräaikaisena residenssinä. Ensin Tuomas Kyrö kirjoitti siellä romaaninsa Benjamin kivi ja 700 grammaa, ja alullaan oli myös Kyrön suomalaisen vanhenevan miehen alter ego, kansan rakastama Mielensäpahoittaja. Sitten Katja Kettu kirjoitti Kätilön ja Aki Ollikainen Mustan sadun. Tämän kirjan valmistuessa syksyllä 2015 Vares-Kantola on saanut uuden emännän kirjailija Maritta Lintusesta.”

Lähde: Helena Ruuska: Eeva Joenpelto, elämän kirjailija, s. 433–435, WSOY 2015.

EEVA JOENPELTO 100 VUOTTA

Vuonna 2021 vietetään Eeva Joenpellon juhlavuotta. Juhlavuoden kunniaksi on järjestetty näyttely Paluu juurille, Eeva Joenpelto 100 vuotta Lohjan pääkirjaston Linderinsalissa 7.7.–11.9.2021, keskusteluohjelmia, joiden ajankohdista ilmoitetaan tarkemmin koronapandemian hellittäessä ja yleisökierroksia Vares-Kantolaan. Vaahterateatteri esittää Joenpellon romaanin pohjautuvan näytelmän Tuomari Müller, hieno mies.

Lisäksi WSOY julkaisee Joenpellon tuotantoa e- ja äänikirjoina sekä Suvi Aholan kirjan Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi?

Seuraa juhlavuotta Instagramissa ja Facebookissa tunnisteella @eevajoenpelto100.

Juhlavuodesta antaa lisätietoja WSOY:n kirjallisuussäätiön viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Anna Mattila, anna.mattila(at)wsoy-kirjallisuussaatio.fi

KIRJOJA EEVA JOENPELLOSTA

Suvi Ahola: Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi? WSOY, 2021.
Tiina Mahlamäki: Kuinka elää ihmisiksi? Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009.
Helena Ruuska: Eeva Joenpelto, elämän kirjailija, WSOY, 2015.

Tutustu Eeva Joenpellon seuraan.

Kuva: Katri Lehtola