WSOY:n kirjallisuussäätiö onnittelee vuoden 2023 tunnustuspalkittuja: Eero Balkia, Elina Grundströmiä, Elina Hirvosta, Riitta Jalosta ja Kaijamari Sivilliä!
Tunnustuspalkinnot jaettiin 4.10. säätiön vuosittaisilla kirjailijaillallisilla Kämpin peilisalissa. Kirjailijaillallisia on järjestetty lähes 80 vuoden ajan vuodesta 1945 alkaen. Ensimmäiset illalliset järjestettiin 2.10.1945, Wernes Söderströmin syntymäpäivänä, kun WSOY:n kustantamo halusi sodanjälkeisessä Suomessa tarjota kirjailijoille mahdollisuuden juhlia ja syödä hyvin. Tunnustuspalkintoja säätiö on puolestaan jakanut vuodesta 1952 lähtien.
Palkintojenjaon jälkeen kuultiin myös kirjailija Elina Hirvosen kaunis puhe kirjallisuuden maailmaamuuttavasta voimasta:
”Hyvät ystävät,
hyvät tunnustuspalkinnon saajat, kustantamon ja Wsoyn kirjallisuussäätiön ihmiset, rakkaat kollegat.
Muutama viikko sitten olin videoyhteydessä Afganistaniin. Joukko nuoria naisia oli kokoontunut yhden kotiin keskustelemaan lukemastaan kirjasta. Kokoontuminen oli salainen – Afganistania nyt reilun kahden vuoden ajan hallinnut taleban ei salli naisten kerääntyvän keskustelemaan vapaasti.
Myös teos, josta naiset puhuivat, on Afganistanissa kielletty. Se on nuoren juutalaistytön päiväkirja toisen maailmansodan ajalta.
Ystäväni kasvoi Afganistanissa 1990-luvulla, ensimmäisen taleban-hallinnon aikaan. Niinä vuosina kadut, jotka oli nimetty naisen mukaan, oli nimettävä uudelleen. Naisilla ei ollut lupa poistua kotoaan ilman kasvot ja vartalon peittävää burkhaa, he eivät saaneet opiskella, käydä töissä, puhua kovaan ääneen, liikkua yksin tai näkyä kadulle kotinsa ikkunasta. Joka perjantai miehet ja pojat kerääntyivät rukoushetken jälkeen Kabulin stadionille katsomaan, miten taleban teloitti sääntöjä rikkoneet naiset.
Kun ystäväni 2000-luvulla muutti Kabulista Helsinkiin, hän löysi Anne Frankin päiväkirjan. Sen lukemiseen liittyi voimakas tunnistamisen kokemus. Päiväkirjan kirjoittaja oli nuori tyttö, joka oli ystäväni tavoin joutunut elämään peloissaan ja piilossa. Vaikka aika, paikka ja olosuhteet olivat toiset, ystäväni tunnisti kirjasta kokemuksen, jonka oli ajatellut olevan mahdoton jakaa kenenkään muun kuin muiden samassa tilanteessa kasvaneiden naisten kanssa.
Kun taleban valtasi Afganistanin uudelleen elokuussa kaksi vuotta sitten, ystäväni suositteli kirjaa nuoremmille naisille, joilta uusi hallinto vei kaiken.
Yksi heistä löysi kirjakauppiaan, jonka tietokoneella kielletty teos oli darinkielisenä pdf-tiedostona. Kauppias tulostii kirjan naisille salaa.
Videopuhelussa naiset kertoivat, että kirjan lukeminen ja keskustelu siitä on heille tapa pitää masennus loitolla. Taleban on vienyt heiltä oikeuden opiskella, työskennellä, urheilla, käydä puistoissa, ravintoloissa, kauneussalongeissa ja perinteisissä kylpylöissä, valita vaatteensa ja liikkua lähikatuja pidemmälle ilman miespuolista saattajaa. Natsien keskitysleirillä tappaman juutalaistytön kirjoittamat kokemukset ja ajatukset tuovat heille voimaa ja rohkeutta yrittää tästä huolimatta tehdä jotakin itselleen tärkeää, jatkaa salaa opiskelua ja urheiluharrastuksia ja kirjoittaa ajatuksiaan muistiin.
Keskustelu heidän kanssaan palautti minulle ymmärryksen siitä, mikä kirjallisuudessa on tärkeintä:
Kirjallisuudella on voima, jota julminkaan totalitaristinen hallinto ei onnistu tuhoamaan.
Sen voiman vaalimiselle olette työllänne omistautuneet te rakkaat kollegat, kustantamon ja kirjallisuussäätiön ihmiset, ja kanssani tunnustuspalkinnon saavat Eero Balk, Elina Grundström, Riitta Jalonen ja Kaijamari Sivill.
Eero Balk, Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen ukrainalaiset ovat tuoneet toistuvasti esiin toiveen, että maailma lukisi ukrainalaista kirjallisuutta, ottaisi selvää maan kulttuurista ja historiasta ja perehtyisi ukrainalaisiin ajattelijoihin. Suomennostyösi ansiosta suomalaiset saavat lukea ukrainalaisia tekstejä alkuperäiskieleltä käännettyinä. Tässä ajassa sen työn merkitys ulottuu ihmisyyden, näkyväksi tekemisen ja ymmärryksen lisäämisen ytimeen.
Elina Grundström, olet ollut koko urasi ajan tienraivaaja, ensimmäinen nainen monissa paikoissa, tilojen avaaja myös muille. Tietokirjailijana olet käsitellyt suuria teemoja, esimerkiksi globalisaatiota, ruokaturvallisuutta ja ilmastonmuutosta tavalla, joka tekee näkyväksi sen, miten meidän yksilölliset elämämme ja valtioiden rajat ylittävät rakenteet liittyvät toisiinsa. Teoksissasi olet tuonut esiin moninaisia sävyjä suurista aiheistasi, ja niiden tarkasta ajattelusta löytyy myös toivoa.
Riitta Jalonen, olet vuosikymmenien ajan avannut kirjallisella tuotannollasi maailmoja lapsille, nuorille ja aikuisille. Laajaa tuotantoasi yhdistää lauseiden ja fiktiivisen mielen kirkkaus, joka jättää kaikenikäisille lukijoille tilaa löytää teosten maailmasta itsensä. Bloggari Kirsi Ranin on kiteyttänyt tuotantosi ytimen kauniisti: ”Kirjailija Riitta Jalonen on maagi, joka välittää omaa sielunmaisemaansa kirjalliseen muotoon ja onnistuu samalla kertomaan meidän kaikkien syviä tuntoja.”
Kaijamari Sivill, olet suomentanut useita teoksia, joiden kieli on monikerroksista ja kokeilevaa, ja ajattelu äärimmäisen tiivistä. Työsi ansiosta suomalaiset lukijat ovat saaneet nauttia Joyce Carol Oatesin, Bernardine Evariston ja Maggie Nelsonin kaltaisten kirjallisten taitureiden teoksista suomeksi. Olet tavoittanut suomentamiesi teosten moninaiset rekisterit ja persoonallisen kirjailijanäänen tavalla, joka avaa lukijalle tilan keskittyä niiden maailmaan.
Kirjallisuudessa työn merkitys ei jää yhteen kauteen, vuoteen tai edes vuosikymmeneen, vaan rakentuu sille, mitä meitä ennen on tehty ja kurottuu meidän jälkeemme tavoilla, joita emme vielä tiedä. Hyvä esimerkki siitä on, miten afganistanilaiset naiset nyt ammentavat voimaa lähes 80 vuotta sitten kuolleen Anne Frankin teoksesta. Rakkaat kollegat, hyvät kustantamon ja kirjallisuussäätiön edustajat, kiitos, että saamme yhdessä vaalia liekkiä, jonka valo yltää myös meille tuntemattomiin pimeyksiin.
”Maailmankatsomuksista vaarallisin on sellaisten ihmisten maailmankatsomus, jotka eivät koskaan ole katsoneet maailmaa.” Tämä 1700-luvulla syntyneen luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija Alexander von Humboldtin nimissä kulkeva ajatus on tänä päivänä ajankohtainen sekä Suomessa että muualla maailmassa.
Kirjallisuus on kaiken muun ohella yksi – ja ehkä kaikkein saavutettavin – ikkuna maailmaan. Se voi avautua silloin, kun muut ikkunat ovat sulkeutuneet, ja se voi näyttää maailmasta kuvan, jonka sävyjä mikään muu ei tavoita.
Kirjallisuus voi olla maantieteelliset, kulttuuriset ja sukupolvien rajat ylittävä portti siihen, mitä kaikkea on olla ihminen tässä maailmassa. Sellainen voima ei katoa – mutta sitä on vaalittava, jotta se kukoistaisi. Siellä, missä lukutaito on heikointa, myös epäoikeudenmukaisuus on suurinta. Lukutaito on taito, jolla osallistutaan yhteiskuntaan, ollaan mukana demokratiassa ja muutetaan maailmaa. Myös kirjallisuus kehittyy ja säilyy elävänä vain, jos kirjoille on lukutaitoisia lukijoita.
Suomalaisten lukutaito on maailman mittakaavassa yhä huippuluokkaa, mutta viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana se on heikentynyt. Meidän, jotka rakastamme kirjallisuutta, on puolustettava sitä, että jokainen lapsi saa taustasta riippumatta mahdollisuuden oppia lukemaan. Meidän on yhdessä huolehdittava myös siitä, että maailman muutoksista huolimatta kirjailijoilla ja kääntäjillä on taloudelliset edellytykset tehdä työtään. Siinä asiassa tekijöiden ääni ei kanna yksin, vaan koko alan on toimittava samalla puolella.
Tulevaisuudessa kotimaista kirjallisuutta luetaan ja kirjoitetaan myös muilla kuin suomen ja ruotsin kielillä. Se ei ole menetys, vaan yksi osoitus kirjallisuuden ajan mukana muuttuvasta voimasta.
Vaalitaan ja juhlitaan sitä voimaa yhdessä tänään, huomenna ja jokaisena päivänä!”
Näiden sanojen myötä säätiö onnittelee tunnustuspalkittuja, kiittää Elina Hirvosta liikuttavasta puheesta ja toivottaa kaikille antoisia, mieltä ja maailmaa avaavia hetkiä kirjallisuuden parissa!
