Suomentaja, kirjailija Katriina Huttunen, tietokirjailija Sanna Nyqvist, runoilija Katja Seutu, kirjailija Dess Terentjeva ja runoilija Kristiina Wallin saivat vuoden 2025 Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnot. Palkinnot ovat arvoltaan 10 000 euroa ja ne jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä tuotannosta.
– Runous on tärkeä, uutta luova kirjallisuudenlaji, joka pääsee valokeilaan vain harvoin. Siksi on hienoa, että palkittaviemme joukossa on tänä vuonna kaksi runoilijaa, WSOY:n kirjallisuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Sakari Katajamäki kommentoi tunnustuspalkintojen tämänvuotisia painotuksia.
Vuonna 1942 perustettu WSOY:n kirjallisuussäätiö jakaa vuosittain palkintoja kirjailijoille, kääntäjille, kuvittajille ja muille kirjallisuuden ammattilaisille.
Palkitut
Suomentaja ja kirjailija Katriina Huttunen on kääntänyt ansiokkaasti useita pohjoismaisia merkkiteoksia, viimeisimpänä nobelisti Jon Fossen romaaneita. Huttunen tavoittaa ihailtavalla tarkkuudella Fossen kehämäisen toisteisuuden ja hypnoottisesti soljuvan rytmin.
Vaikuttavinta Huttusen käännöstyössä on kuitenkin se, kuinka luontevaa ja helppoa Fossen teoksia on lukea suomeksi. Välimerkkien vähäisyydestä ja usean sivun mittaisista kappaleista tunnetun kirjailijan teokset avautuvat suomalaislukijoille selkeinä, kirkkaina ajatuksina ja kuvina.
Sanna Nyqvist on tietokirjailijana erikoistunut kirjallisen kulttuuriin ilmiöihin. Näitä ovat kirjallisuuspalkinnot – kuten Nobel-palkinto – sekä ne hankalat eettiset kysymykset, jotka nousevat kirjallisuuskeskustelussa esiin säännöllisin väliajoin: kirjalliset väärennökset ja huijaukset, plagiaatit, tekijänoikeuksia venyttävät lainaukset. Milloin lainausten käyttö tai toisen kirjoittajan tyylin jäljittely on fiktiossa luovaa ja omaperäistä, milloin taas paistattelua lainavalossa? Miten toisten työtä tulisi hyödyntää tietokirjoissa? Nyqvist kuvaa näitä tapauksia selkeästi, analyyttisesti, humoristisesti, taipuisalla ja eloisalla suomen kielellä.
Nyqvistin viimeisin teos Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren (2024) kuvaa merenrannan merkitystä – sekä kulttuurihistoriallisesti että eräiden kirjailijoiden tuotannossa. Nyqvistin hienovaraisessa luennassa ranta kasvaa itsenäiseksi tilaksi, joka sitoo monenlaisia merkityksiä, myös ekologisia. Kirjallisuus säilyttää kuvan maisemasta, jota ei enää ole.
Katja Seutu on julkaissut neljä runokokoelmaa: Minä olen hänen asuinsijansa (2015), Kuusilla mittaan aikaa (2017), Jäätyväinen (2019), Kesannoida, säkenöidä (2022). Hän on kokoelma kokoelmalta yhä vahvemmin vahvistanut paikkansa suomalaisen runouden kentässä omaäänisenä runoilijana.
Vivahteikkaan kielen lisäksi runoissa vaikuttaa niiden taidokas, osoittelematon kantaaottavuus. Ihminen ei tee itsestään numeroa runoissa, vaan puhujan tietoisuus hahmottuu osana muiden maapallolla elävien lajien olemassaoloa. Antroposentrisestä näkökulmasta irtaudutaan omaperäisesti, usein jopa hauskasti, kielen taju on tarkkaa ja rikasta. Uutta runoa ravitsee koko ajan ymmärrys perinteestä, jonka päälle runo kirjoittuu.
Runojen kirjoittamisen lisäksi Katja Seutu on muun muassa toiminut pitkään Mirkka Rekola -seuran puheenjohtajana ja hallituksen aktiivisena jäsenenä sekä tutkinut mm. Mirkka Rekolan ja Antti Hyryn teoksia.
Dess Terentjeva on omaleimainen ja vaikuttava kirjailija, jonka säeromaanit Ihana (2021), Freestyle (2023) ja Zeno (2024) tavoittavat nuorten kokemusmaailman poikkeuksellisella tarkkuudella ja lämmöllä. Hänen teoksensa käsittelevät identiteettiä, yhteisöön kuulumista ja moninaisuutta tavalla, joka puhuttelee – ja antaa äänen niille, jotka ovat kirjallisuudessa usein jääneet sivuun.
Säeromaanien muoto tekee lukemisesta saavutettavampaa ja madaltaa kynnystä tarttua kirjoihin. Terentjeva toimii myös innostavana lukemisen puolestapuhujana ja esikuvana nuorten kirjallisuuden kentällä.
Hänen työnsä rikastaa kotimaista kirjallisuutta ja vahvistaa nuorten mahdollisuuksia nähdä itsensä osana tarinoita.
Runoilija Kristiina Wallin luotaa seitsemässä runoteoksessaan elonkehän, ihmisyyden ja muistin ääriviivoja sekä sanallisen ilmaisun mahdollisuuksia. Vuonna 2005 Kengitetyn eläimen jäljistä alkanut runoilijanpolku ulottuu tällä vuosikymmenellä ilmestyneisiin teoksiin Meduusameri (2020) ja Ilmaan uurtuva (2024).
Kristiina Wallin kirjoittaa runoissaan elämän peruskysymyksistä, matkustaa ajassa ja planeettamme eri kerroksissa, havaitsee maailmassa merkityksellisiä halkeamia ja muotoilee syvällisiä ehdotuksia lukijan pohdittavaksi. Hänen kerroksellinen kielensä hyödyntää eri rekistereitä ja äänteiden pieniäkin vivahteita, eikä hän kirjoittaessaan arkaile vaikeitakaan aiheita. Runojen ohella Wallin on kirjoittanut romaani- ja kirjemuotoisia teoksia sekä radiodraamaa.
Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiö on riippumaton, yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoitus on suomalaisen kirjallisuuden edistäminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja ja tunnustuspalkintoja, tarjoamalla kirjailijoille työskentelymahdollisuuksia residensseissä koti- ja ulkomailla sekä edistämällä lukemista. Lisäksi säätiö ylläpitää kirjailijoihin ja kirjallisuuteen liittyvää taidekokoelmaa.
Luettelo tunnustuspalkinnon saajista aiemmilta vuosilta löytyy osoitteesta https://www.wsoy-kirjallisuussaatio.fi/palkinnot/kaikki-tunnustuspalkinnonsaajat/ .
Säätiö onnittelee kaikkia tunnustuspalkittuja lämpimästi!