LANU!-festivaalit on kirjallisuustapahtuma, joka syntyi talkoovoimin kolmessa viikossa maaliskuussa 2020. Ensimmäisen vuoden jälkeen tapahtuma on kasvanut, ja nyt festivaalit järjestetään jo kolmannen kerran. WSOY:n kirjallisuussäätiön apurahalla taataan se, että esiintyjät saavat esiintymispalkkion.
Erika Vik sai idean lapsille ja nuorille suunnattuun virtuaalitapahtumaan maaliskuussa 2020. Sähköpostilaatikot ja sosiaalinen media olivat täynnä ilmoituksista peruuntuneista tapahtumista. Vik päätti kirjoittaa twiitin, jossa kutsui kollegoitaan mukaan tekemään virtuaalitapahtumaa.
– Ehdotin, että jokainen mukaan lähtevä kirjailija, kuvittaja tai sarjakuvantekijä varaisi ajan kalenteristaan ja pitäisi sosiaalisessa mediassa lapsille, nuorille tai nuorille aikuisille suunnatun esityksen. Lopulta kasassa oli 44 erilaista ohjelmanumeroa, Vik kertoo tapahtuman alkuajoista. Hän on kirjailija, kuvittaja, graafinen suunnittelija ja LANU!-festivaalien vastaava tuottaja.
Vik kokosi ohjelmakartan ja julkaisi sen. Tapahtuman nimi tuli lasten- ja nuortenkirjallisuuden lyhenteestä lanu.
Festivaaleille oli selvästi tarvetta. Live-esityksiä seurattiin runsaasti, sosiaalisessa mediassa oli hyvä tunnelma ja tekijätiimi sai positiivista palautetta. LANU!-festivaalit oli ensimmäisiä korona-ajan kulttuuritapahtumia, joka oli täysin virtuaalinen.
Syksyllä 2020 luotiin LANU ry, jonka kautta festivaalin järjestäminen olisi tulevaisuudessa helpompaa.
Toisena vuonna tapahtuman YouTube-kanava keräsi yli 9 000 katselukertaa. Todellisuudessa katsojamäärät ovat isompia, sillä yhdellä katselukerralla ohjelman on voinut nähdä kokonainen luokallinen oppilaita. Vik arvioikin, että ohjelma on todennäköisesti tavoittanut jopa 20 000 katsojaa.
– Tänä vuonna tuotamme kaksikymmentä uutta ohjelmanumeroa. Palautteen perusteella teemaksi on valikoitunut tieto, Vik paljastaa tapahtumasta, jonka ensi-iltaviikko on 4.–6.5.2022.
Lapset ja nuoret ansaitsevan oman kirjallisuustapahtumansa
Suomalaisten lukutaito on kirvoittanut viime aikoina kiivaasti keskustelua. Erityisesti lasten- ja nuorten lukutaito on herättänyt runsaasti huolta. Ehtivätkö nuoret lukea kirjallisuutta koulun, harrastusten ja sosiaalisen median kilpaillessa huomiosta?
– Huoli lukemisesta saa usein näkyvyyttä, mutta itse nuorelle yleisölle suunnattu kirjallisuus ei. Jos jokaisen huolijutun tilalla olisi syväluotaava kirjallisuuskritiikki lanu- tai YA-teoksesta, näiden kirjojen ja niiden tekijöiden asema paranisi heti merkittävästi, Erika Vik sanoo.
Hän painottaa, että lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuus ansaitsee saman näkyvyyden kuin aikuisten proosa.
– Ohjelmien tulee olla huolella tuotettuja ja taustatoimitettuja. Aiheita tulee lähestyä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten omat näkökulmat edellä. Tapahtuman tulee myös löytyä helposti heidän omista kanavistaan.
Vik kertoo, että yksi LANU!-festivaalien työryhmä toiveista on, että lasten, nuorten ja nuorten aikuisten käsitys laadukkaasta kotimaisesta kirjallisuudesta kasvaa festivaalien ansiosta.
– Toivon, että patistamisen sijaan kirjaan tarttuminen olisi jotakin minkä lapsi tai nuori haluaa tehdä vapaaehtoisesti omista lähtökohdistaan. Pyrimme innostamaan heitä lukemaan raottamalla ovea tarinoiden maailmaan, mutta kynnyksen yli he kulkevat itse. Uskon, että niin heistä kasvaa innostuneita lukijoita ja myöhemmin aikuisia, jotka omalta osaltaan tahtovat vaikuttaa tähän yhteiskuntaan ja pystyvät toimimaan sen täysivaltaisina jäseninä.
Virtuaalitapahtuma on saavutettava
LANU!-festivaalit on täysin virtuaalinen tapahtuma eikä suunnitelmia lähitapahtumaan tällä hetkellä ole.
– Ujokin lapsi tai nuori voi seurata ohjelmaa kotoaan, Vik sanoo. – Toisaalta ohjelmaa voidaan katsoa yhdessä kaveriporukan kanssa tai vaikka koulussa oppitunnilla.
Jos tapahtuma järjestettäisiin esimerkiksi Helsingissä, suurin osa yleisöstä saapuisi pääkaupunkiseudulta. Näin ollen muualla asuvat nuoret eivät pääsisi seuraamaan ohjelmaa.
– Myös ympäristönäkökulmasta virtuaalitapahtuma on parempi vaihtoehto. Virtuaalitapahtumaa varten ei tarvitse matkustaa tai kuluttaa rahaa, Vik huomauttaa.
Vik kertoo, että he ovat työryhmän kesken aika ajoin miettineet, voisiko osan ohjelmasta järjestää niin, että paikan päällä olisi yleisöä mutta se myös lähetettäisiin suorana.
– Korona-aikana sellaisen suunnittelu on kuitenkin vaikeaa. Lisäksi meidän pitäisi tietää rahoituksesta ainakin vuotta aikaisemmin.
Tekijätiimiin kirjailijoita
LANU!-festivaalien ydinjoukossa on lasten- ja nuortenkirjailijoita ja muita kirja-alan aktiivisia toimijoita. Suurin osa tekijöistä löytyi Erika Vikin tuttavapiiristä.
– Jokaisella meistä on oma erityisalueemme, joissa olemme hyviä. Esimerkiksi Sini Helminen on myös erikoiskirjastonhoitaja ja kirjavinkkari, joka vastaa kirjastoyhteistyön koordinoinnista. Katri Alatalo taas on koulutukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joten hän vastaa oppilaitosyhteistyön koordinoinnista. Minä olen graafinen suunnittelija ja kuvittaja, samoin Anniina Mikama, joka on LANU!-festivaalien apulaistuottaja, Vik luettelee.
– Toisena vuonna pyysimme Mikko Toiviaisen mukaan. Hän on tullut tunnetuksi Kalenterikarju-YouTube-kanavastaan. Hän toi mukanaan paljon kuvaus- ja leikkausosaamista. Kulttuuribloggaaja ja tuleva kirjastolainen Linnea Peurakoski liittyi joukkoomme tänä vuonna työskentelemään sosiaalisen median parissa.
Elina Rouhiainen ja Elina Pitkäkangas olivat mukana kahtena edellisenä vuonna, mutta tänä vuonna he molemmat keskittyvät kirjaprojekteihinsa.
– Kun teemme tapahtumaa, emme tee sitä kirjailijan roolissa, Vik sanoo. – Toimimme isomman yhteisön hyväksi. Siihen kuuluu myös sarjakuvien tekijöitä, kuvittajia, kääntäjiä ja muita kirja-alan ihmisiä. Olemme panostaneet siihen, että esiintyjäjoukko on mahdollisimman edustava, jotta nuorille löytyy samaistumispintaa myös tekijöiden joukosta.
Apurahalla maksetaan esiintyjille tasavertaiset palkkiot
Ensimmäisenä vuonna suurin osa ohjelmasta perustui livelähetyksiin. Toisena vuonna keskusteluja nauhoitettiin etukäteen ja tapahtumaan tuotettiin dokumenttimaista ohjelmaa.
Kun tapahtuman tuotanto muuttui monimutkaisemmaksi, puheeksi nousi myös sen rahoitus. Tapahtumalle alettiin hakea apurahoja.
– Meille on tärkeää, että pystymme maksamaan esiintymispalkkioita. Ohjelmassamme on mukana sekä kirjallisuuden ammattilaisia että nuoria, jotka haastattelevat kirjailijoita. Haluamme palkita esiintyjiä tasavertaisesti.
WSOY:n kirjallisuussäätiö on kolmansien LANU!-festivaalien suurin tukija.
– Tänä vuonna käytämme budjetistamme noin puolet esiintymispalkkioihin. Sen lisäksi siis, että säätiöltä saadulla apurahalla katetaan tapahtuman järjestämisestä koituvia yleisiä kuluja, apurahan avulla tuetaan noin kahtakymmentä kirja-alan toimijaa, Vik kertoo.
LANU!-festivaalien ensi-iltaviikko on 4.–6.5.2022. Teema on tieto. Ohjelmat säilyvät katsottavissa 4.6.2022 saakka. Ohjelmisto koostuu dokumenteista, studiokeskusteluista, kirjavinkkauksista ja Instagram Live -lähetyksistä. Lisäksi valtaosa vuoden 2021 ohjelmasta palaa katsottavaksi. Ohjelma julkaistaan 3.3.
Julkaistu: 22.2.2022
Kirjoittanut: Anna Mattila