Esikoiskirjailijan muotokuva vuodelta 1939

Irja Salla (19121966) julkaisi esikoisteoksensa Kaksi tietä samana vuonna, kun Anton Lindforss (1890–1943) tallensi hänen välttelevän katseensa tähän muotokuvaan. Taiteilijaa ja mallia yhdisti koulutus, joka ei vastannut uravalintaa. Irja Salla kouluttautui graafikoksi, mutta päätyi kirjailijaksi. Lindforssista taas tuli taidemaalari, vaikka oli opiskellut oikeustieteitä.

Anton Lindforss: Irja Salla, 1939. Öljymaalaus.

Toinen yhdistävä tekijä on Tyko Sallinen (1879–1955). Irja Salla kirjailijanimeä käyttänyt Taju Sallinen varttui isänsä Tyko Sallisen Krapula-ateljeekodissa Anton Lindforssin, hiljaisen nuorukaisen, asuttaessa naapurin Humala-ateljeeta. Lindforss on saanut nähdä Sallan kasvun haastavissa oloissa pienestä tytöstä esikoiskirjailijaksi. Muotokuvan omistusteksti kuuluu tuttavallisesti: ”Tajulle”.

Lindforss oli 19181924 vaikuttaneen Marraskuun ryhmän nuorta polvea, mutta Irja Sallan muotokuva on valmistunut 1939. Tuolloin marraskuulaisuus oli jo jäänyt menneisyyteen ja Lindforssin itsenäinen ura oli jatkanut kehittymistään tuotteliaasti jo lähes kaksikymmentä vuotta. Lindforss nostetaan esiin ennen kaikkea myöhäistuotannostaan tuttujen laakeiden maisemakuvausten voimallisena tulkkina, mutta hänen ihmisaiheensa ovat pysäyttävän tarkkoja. Tässä teoksessa Irja Salla on kuvattu modernin ajan naisena kauluspaidassa ja vihreässä puvussa. Lindforssin teoksille on tyypillistä mallin melankolinen poissaolo, joka leimaa myös Irja Sallan muotokuvaa.

Irja Sallasta on WSOY:n kirjallisuussäätiön kokoelmassa myös toinen muotokuva: Essi Renvallin veistos, joka valmistui kymmenen vuotta tämän maalauksen jälkeen.

WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelmista verkossa:
https://www.wsoy-kirjallisuussaatio.fi/taidekokoelma/

Julkaisemme tänä vuonna näillä kotisivuilla noin kerran kuukaudessa teosesittelyjä, kiinnostavia ja ajankohtaisia nostoja kokoelmasta. Lisäksi säätiöllä on Instagram-tili, jolla kerromme taiteesta. Järjestämme myös opastettuja taidekierroksia, joista ilmoitamme lehdessä ja säätiön Facebook -sivulla.

Lähteet:

Konttinen R: Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa. 85, 143-145. Helsinki 2017:       Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Ojanperä, R: Pinta ja syvyys : varhainen modernismi Suomessa 1890-1920. Helsinki, 2001: Valtion taidemuseo / Ateneumin taidemuseo.

Suomalaisten kirjastojen verkkopalvelu Kirjasampo. (4.1.2019)

Kuva: WSOY:n kirjallisuussäätiön kokoelma, Katri Lehtola, 2013.

Teksti: Laura Jurmu