Essi Renvallista (1911–1979) tehtiin suomalaisen kuvanveiston uusi tähti 1940-luvulla. Oulussa syntynyt Renvall opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1930–1932 ja hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Helsingissä vuonna 1942 oli menestys ja toi hänelle veistostilausten vyöryn. WSOY teki heti samana vuonna Renvallilta suuren tilauksen, joista ensimmäiseksi valmistui Helvi Hämäläisen marmorinen muotokuva. Yrjö A. Jäntti teki suurtilauksen muotokuvista ja mitaleista, joista suurin osa valettiin pronssiin. WSOY oli myös mukana maksamassa Renvallilta tilattuja julkisia muistomerkkejä. Kustannustalo osallistui myös kuvanveistäjän oman hautamuistomerkin kustannuksista. Sen yhteyteen sijoitettiin Renvallin egyptiläistyyppinen omakuva.
Muistelmissaan Renvall kertoi asiakasmäärän kasvaneen sota-aikana eri alan kulttuurihenkilöillä niin, ettei hänen enää tarvinnut työskennellä mainosalalla. Mallien joukossa oli vanhoja tuttuja, kuten Kaarlo Sarkia, josta Renvall teki myös muistomitalin. Renvallin muistelmissa on useita tarinoita malleina käyneistä kirjailijoista, kuten Otto Mannisesta, Olavi Paavolaisesta, Elsa Heporaudasta, Heikki ja Armi Klemetistä, Uno Harvasta, Onni Okkosesta, Aila Meriluodosta, Elina Vaarasta, Aale Tynnistä ja Lauri Viljasesta. Samuli Paulaharjun muotokuvia, veistospäätä ja reliefiä, Renvall matkusti tekemään tämän kotiin Ouluun. Saima Harmajan ja Uuno Kailaan muotokuvat Renvall toteutti valokuvien mukaan. Harmajan muotokuvasta valmistui pronssivaloksen lisäksi myös keraamisia lasitettuja versioita, joista yksi kuuluu Yrjö A. Jäntin omaan kokoelmaan.
Renvall alkoi jo varhain toteuttaa polykromia-veistoksia ja tuoda muotokuvien pintaan väriä kokeilemalla erilaisia patinointeja, koristepintoja ja lisäämällä muista metalleista tehtyjä koruja sekä kiviä. Eeva Joenpellon muotokuvassa hän käytti osin kullanhohtoista patinointia hiuksissa ja hieman tummempaa sävyä kasvoissa. Huulet ja silmät erottuvat kuparin hohtoisella värinkäsittelyllään. Vaatetusta Renvall kuvasi rintakuvissa usein vain viitteellisesti. Joenpellon muotokuvaan hän toteutti brodeeratun näköisen vaatetuksen, joka korostaa mallin pitkää kaulaa ja toimii taiteltuna jalustana.
Suuri joukko Renvallin veistoksia oli heti niiden valmistumisen jälkeen näytteillä Helsingin Taidehallissa joulukuussa 1943, kun WSOY:n 65-vuotisjulanäyttelyssä. Seuraavan kerran sama joukko muotokuvia oli Taidehallissa tammikuussa 1972, kun kuvanveistäjä kokosi teoksiaan näytteille 60-vuotisjuhlansa kunniaksi.
Essi Renvall: Onni Okkonen, 1943. Pronssi, kork. 38 cm. A76.
Lähteet:
Kirja - Kulttuurin sydän. WSOY:n juhlanäyttely, 1943.
Lindström, Aune: Essi Renvall - nouseva nuori kuvanveistäjä. Suomen taiteen vuosikirja 1944. WSOY 1945.
Renvall, Essi: Nyrkit savessa. Helsinki 1971.