Kustantajan lihavat vuodet tuottivat kaikkea hyvää kulttuurin ja taiteen alalle 1940-luvulla. Aleksis Kiven päivänä vuonna 1947 paljastettiin Tyttönormaalilyseossa Helsingin Töölössä Hilkka Toivolan kolmiosainen fresko Ihmisen elinpäivät, kooltaan
3 x 15 neliömetriä. Freskon kustannuksista huolehti WSOY ja tällä lahjalla haluttiin kunnioittaa taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin muistoa.
Teos oli Hilkka Toivolan (1909–2002) ensimmäinen julkinen tilaustyö. Oli harvinaista, että julkisen suuren teoksen tekijäksi palkattiin nainen, mutta Yrjö A. Jäntti näytti olevan taiteilijan sukupuolen suhteen neutraali tilausta tehdessään. Kriitikot kiinnittivät sen sijaan huomion taiteilijan hentoon kokoon ja siihen, että tekijän valinta oli osunut naistaiteilijaan. Turkulainen Toivola toteutti samana vuonna yhden teoksen yksityiskohdista eli Lukevia lapsia. Se muurattiin WSOY:n toimitalon seinään osoitteessa Bulevardi 12.
Lukevia lapsia on sommittelultaan lähes samanlainen kuin alkuperäinen aihe suuressa freskossa. Siihen on valittu kohta, jossa on kaksi lasta kirjaa lukien, taustanaan paljaita puun runkoja. Kuviteltu taustamaisema näyttää korvautuneen väripinnoilla. Teosten värimaailma eroaa toisistaan varsinkin taustan osalta. Pieni fresko on raikas, kirkkaat keltaiset ja turkoosit valaisevat sitä. Teoksen pinnan yksityiskohtia tutkittaessa freskosta paljastuu Toivolan nopeutta vaatinut kädenjälki ja sen laastipinnan rosoisuus. Teos on tilaus tai kiitoslahja tilauksen tekijälle.
Aikalaisarvosteluista saa sellaisen käsityksen, että Toivolan on tyylillisesti ottanut mallia freskotekniikan opettajistaan, kuten Lennart Segerstrålesta. Toivolan kädenjälki on kuitenkin täysin tunnistettava ja hänelle ominainen. Ennen sotaa Toivola oli ehtinyt opiskella freskotekniikkaa Italiassa ja 1950-luvun lopulla alkaen hän opetti tekniikkaa Turun Taiteilijaseuran järjestämillä kursseilla.
Kun WSOY:n kustannustalo syksyllä 2012 muutti pois Bulevardilta, päätettiin myös pian Lukevia lapsia -freskon siirtämisestä pois alkuperäiseltä paikaltaan. Kaksi konservaattoria irrotti omassa kehyksessään olevan teoksen seinärakenteista. Fresko konservoitiin ja sille teetettiin ripustamista varten uusi kehys.
Lähteet:
Ruohonen, Johanna: Monumentaalimaalaus Turussa - Hilkka Toivola ja Otso Karpakka tiennäyttäjinä. Otso Karpakka ja Hilkka Toivola - Yhdessä elettyä. Wäinö Aaltosen museo 2006, 31-43.
Saarikivi, Sakari: Suomalaisen taiteilijan "säädyllinen murhenäytelmä". 10 vuotta Hilkka Toivolan taiteilijantietä. Suomen taiteen vuosikirja 1945. WSOY 1946, 139-148.
Willner-Rönnholm, Margareta: Turun koulun naiset 1920-1950. Turun taidemuseo 2004.
