Åke Mattaksen työläismuotokuvat

Yrjö A. Jäntti sai vuonna 1942 luvan alkaa teettää kustannusliikettä yli 40 vuotta palvelleista työntekijöistä öljyvärimuotokuvia. Tilauksia tehtiin etupäässä nuorilta taiteilijoita, kuten Kaarlo Kaarna, Åke Hellman ja Veikko Vionoja, mutta myös Hjalmari Rautiaiselta. Kymmenessä vuodessa maalattiin noin 40 samankokoisille kankaille tehtyä muotokuvaa Porvoon kirjatalon henkilökunnasta.

Kiinnostavin ja tarkkanäköisin tekijä oli Åke Mattas, jolta tilattiin vuosien 1946−1951 välillä yhteensä 11 teosta. Åke Mattas (1920–1962) opiskeli aluksi graafista suunnittelua Taideteollisuuskoulussa, mutta siirtyi sodan jälkeen opiskelemaan maalausta Suomen Taideakatemian kouluun. Mattas oli ekspressionisti, jonka tuotanto sisältää monipuolisesti öljymaalauksia, akvarelleja, grafiikkaa ja tussipiirroksia. Häntä pidetään modernismin keskeisenä ihmiskuvaajana.

Tähän esimerkiksi valitun kolmen muotokuvan kautta näkyy nuoren kuvataiteilija Åke Mattaksen kehitys ja tyylin muuttuminen muutaman vuoden aikana. Henkilöt on kuvattu 2/3 osaprofiilissa. Olga Joutsisen muotokuvassa kaikki on vielä hyvin yksityiskohtaista. Ohut iho, leningin yksityiskohdat, kankaan tekstuuri, taustalla erottuva seinäpanelointi ja koti-interiöörin mieleen tuova hyllyn reunakoriste. Paperinleikkaaja Hjalmar Forsblom on luultavasti siirtynyt suoraan työnsä äärestä taiteilijan malliksi, vaikka taustan väriympäristö ei kerro missä Forsblom on mallina istunut. Kuvasta syntyy vahvoja mielleyhtymiä taiteilijan lukuisiin omakuviin, joissa näkyvät usein samat kapeat kasvot ja katsojan ohi suunnattu katse. Siiri Weckströmin kohdalla enää vaatetus näyttää yksityiskohtaiselta, mutta todellisuudessa koko maalaus koostuu ohuista väripinnoista ja ikään kuin raaputetusta taustasta. Väriä on käytetty äärimmäisen ohuesti ja kankaan pohjustusväri jää kuultamaan läpi. Mattas sai malleistaan irti olennaisen viitteellisillä keinoilla. Hän oli nopea piirtäjä, joka hallitsi karikatyyrin tekemisen. Tämä taito välittyy myös Mattaksen muotokuvien kautta. 

WSOY tarjosi Mattakselle myös kuvitustöitä. Mieleinen työtehtävä oli ainakin Kafkan Oikeusjutun (1946) kannen toteutus, sillä kirja kuului hänen mielilukemistoonsa. On mahdollista, että hän teki myöhemmin muutakin kansitaidetta. Mika Waltarin Kultakutri-pienoisromaanin (1948) kuvituksesta piti kustannustalon suunnitelmien mukaan tulla kahden taiteilijan yhteisteos, mutta kirjailija ei ainakaan heti hyväksynyt Mattaksen tussipiirroksia. Kirjasta otettiin 1000 kappaleen numeroitu painos. 

Lähteet:
Kirjailijamuotokuvia Werner Söderström osakeyhtiön kokoelmista, 1978.
Laitinen, Kai: Karvajalka ja kultakutri. Suomalainen Suomi 2/1949, 117-118.
Vieru, Elina: Åke Mattas. Oma kuva 1920-1962. Pohjoinen 1991.
Vieru, Elina: Åke Mattas. Pinx. Maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa. W+G 2001, 156-161.
Werneri 3/2001.